Kitkerä alkutaival * Vuodet 1999–2000 * Vuodet 2001–2002 * Musiikkivideo herätti laajemman yleisön kiinnostuksen * 2003: Paras pysyä kotona * Keikkavuosi 2003 * Keikkavuosi 2004 * Vuosi 2005: Todellisen menestyksen salaisuus * Vuosi 2006: äitiyslomia ja pistokeikkoja * Vuosi 2007: kaksi muuttoa * Vuosi 2008: kymmenvuotisjuhla * Vuosi 2009: lisää uusia biisejä ja kansalaisia * Vuosi 2010 * Vuosi 2011: jälleen levytysstudiossa!

Kitkerä alkutaival

Kitkerät Neitsyet -yhtye syntyi laskutavasta riippuen syksyllä 1996 tai keväällä 1997. Neljän naisen ja neljän miehen harrastuspohjaisesta cover-loilottelusta sukeutui bändi, kun koeluontoisesti yhteisvoimin tehdyt omat kappaleet saivat yleisöltä suosiota.

Yhtyeen ensimmäinen virallinen keikka oli Tampereen YO-talolla vapunpäivänä 1998. Tuolloin Kitkerien ohjelmistossa oli vasta neljä omaa kappaletta: mukana olivat aivoriihessä syntyneet biisit Humppa fatale ja Kitkerät Neitsyet sekä uunituoreet Välikauden nainen ja Kaksio. Keikkaan saatiin lisää pituutta työläismusiikki- ja lattaricovereilla.

Ennen Tampereen keikkaa Kitkerät Neitsyet oli esiintynyt koti- ja opiskelijabileissä Helsingissä. Originaalikokoonpanossa olivat nykyisistä jäsenistä mukana basisti Kai Herdin, saksofonisti Juha Nurmi ja kitaristi Markus Vaalgamaa sekä laulajat Eveliina Allonen, Leena Helle ja Vappu Rossi. Heidän lisäkseen yhtyeeseen kuuluivat perkussionisti Perza Palomäki sekä laulaja Katariina Holma.

Alusta saakka yhtyeen linjana on ollut ulkomusiikillisien seikkojen korostaminen (rososaundisena amatööriyhtyeenä se olikin viisasta.) Laulajien ”kitkeräunivormu”, eli pikkumusta, tummanpunainen rusetti kaulassa ja sama väri huulissa, oli mukana jo ensimmäisillä keikoilla. Niin ikään koreografiat olivat alusta saakka lavaesiintymisen olennainen osa. Poikien pukeutumiskoodina oli – ja on – musta tai mustavalkea, siisti tai siistihkö asu.

Yhtye oli ensimmäiset vuodet kokonaisuudessaan akustinen. Akustista tunnelmaa korosti se, että pojat soittivat istualtaan. Kitkerät laulajattaret tekivät myös muutamia a cappella -keikkoja, esimerkiksi kesäkuussa 1998, kun naiset mainostivat yhtyeen keikkaa Vanhan ylioppilastalon Vastavirta-festivaaleilla MTV3:n Huomenta Suomi -aamuohjelmassa. Lähetys oli tuolloin siirretty ”kesäisesti” ulkoilmastudioon, metsänreunan huvimajaan. Ilma oli kylmä ja kalsea eivätkä pikkumustat edustaneet sään mukaista asustusta. Kesällä 1998 yhtye esiintyi myös Kallio kukkii -festivaaleilla Helsingissä.

Sivun alkuun.


1999–2000: harrastustoimintaa ja uusia muusikoita

Alkuvuosina tyttöjen säestäjänä toimi toisinaan vain pianisti Antti Mattila, joka tuolloin ei ollut vielä mukana itse bändissä. Antti tuli hätiin, jos keikkapaikka oli liian pieni neljälle soittajalle. Antti oli myös säveltänyt Kitkerille Miehet eivät pidä helpoista naisista -kappaleen jo ennen kuin hän liittyi yhtyeen vakinaiseksi jäseneksi vuonna 1999.

Vuoden 1998 syksyllä Eve lähti vaihto-opiskelijaksi Ranskaan, jolloin tyttöjen harventuneen rivin paikkasi Karoliina Nivari (nyk. Malmelin). Kitkerät keikkailivat tuolloin harvaa mutta tasaista tahtia. Erityisesti pikkujoulukeikat työllistivät bändiä. Usein tytöt olivat liikkeellä pelkästään pianisti-Antin kanssa – ja joskus kävi jopa niin, että juhlapaikalla ei järjestäjien vakuutteluista huolimatta ollutkaan pianoa; laulua täytyi säestää banaalilla nasaaliäänisellä Hammondilla. Ulkomusiikilliset seikat sekä sanoitukset olivat noina hetkinä tosiaankin yhtyeen elämänlanka.

Keikoista kannattanee mainita erikseen marraskuinen vierailu MTV3:n Uuden vuosituhannen tekijät -ohjelmassa, joka oli suora lähetys Ravintola Lasipalatsista. Karoliinan äänihuulet olivat tulehtuneet ja lääkäri oli asettanut hänet ehdottomaan laulukieltoon. Koska yhtyeen hulppeat koreografiat vaativat neljän tytön paikallaoloa, elehti Liina gestuksensa mykkänä, mikrofoni kiinni. Altot koettivat piipitellen paikata Liinan sopraanoäänet. Yhtyeen naiset luonnehtivat omaa näkemystään laulusaundista ilmaisulla ”pikkuoravat”.

Joulukuussa 1998 Kitkerät Neitsyet teki ensimmäisen demoäänitteensä, jonka teknisestä toteutuksesta vastasi yhtyeen tuolloinen hovimiksaaja Jatte Riikonen. Demoon väkerrettiin kannet ja sitä kopioitiin itselle ja muutamille kavereille; sitä ei kuitenkaan lähetetty promootiotarkoituksessa mihinkään, joten demonteon hyöty jäi lähinnä hyvän mielen asteelle. Demonkannet.

Hartolan naistenviikon julkaisu pyysi Kitkeriä kansikuvatytöiksi 1999. Laulajista otettiin tarkoitusta varten kuvia, joita käytettiin myös yhtyeen pressikuvina. Pressikuvat vanhenivat jo samana kesänä, kun Eve palasi Ranskasta ja Kata siirtyi muihin tehtäviin. Itse keikka oli Hartolan Linna-hotellissa 17.7.1999. Säestyksen joutui hoitamaan yksin Antti ja miksaajana toimi Herzu, koska yhtyeellä ei ollut varaa palkata miksaajaa eikä matkustaa kokonaisuudessaan.

Vuoden 1999 aikana bändi esiintyi myös mm. Käpylän kyläjuhlilla sekä Naisten kaupunki - ja Maailma kylässä -festivaaleilla. Helsingin Taiteiden Yössä bändi vieraili teatteri Raivoisien Ruusujen näyttämöllä sekä Naisasialiitto Unionilla.

Vuoden 2000 mainittavia tapahtumia olivat mm. toukokuiset keikat Käpylän kyläjuhlilla, Kurkimäen kyläjuhlilla sekä Kontulan Aistimatka-taidetapahtumassa. Kontulan ja Kurkimäen keikat ovat jääneet yhtyen historian oudoimpien joukkoon. Kurkimäessä Kitkerät Neitsyet saivat kunnian toimia armoitetun taiteilija Eino Grönin lämppärinä. Paikalle kerääntynyt yleisö ei siis koostunut Kitkerien tavallisimmasta kuulijakunnasta. Ilokseen yhtye sai silti erittäin lämpimän vastaanoton: Gröniä katsomaan tulleet mummelit hyväksyivät myös lämmittelijäyhtyeen näkövinkkelit.

Kontulassa sää oli jäätävä ja keikkapaikka itsessään eksoottinen: esiintymislavana toimi Kontulan metroaseman pommisuojan katto. Pikkumustat saivat jäädä laukkuihin, pohjoisesta puhaltava tuuli hyväili lavalle nousevaa uskalikkoa sietämättömästi. Vastaanotto ei ollut kylmä muttei lämminkään – Kitkerien settiä seurasi vain yksi festaritunnelmaan uppotunut kuulija, jonka poliisi poisti paikalta esityksen puolivälissä.

Karoliina jatkoi Kitkerien riveissä vuoden 2000 kevääseen saakka, jolloin yhtyeeseen tuli mukaan puolestaan Anna Asunta (nyk. Välimäki). Joulun jälkeen mukaan tuli vielä yksi laulaja, Ruth Pilhjerta.

Vuoden 2000 aikana myös perkussionisti Perza irtaantui joukosta ja hänen paikalleen tuli rumpali Tuomas Pekkala. Rumpujen mukaantulon myötä koko yhtyeen saundi muuttui pop-rock-painotteisemmaksi. Perza ja Karoliina ehtivät olla mukana vielä maaliskuussa 2000, kun yhtye esitti uuden Feministirock -kappaleensa Stillerin showssa neloskanavalla. Vuosien 1999–2000 aikana syntyivät myös kappaleet Hei poika, Sinuahan minä vain rakastan ja Pelataanko Yatzia.

Sivun alkuun.


2001–2002

Ruth Pilhjertan liityttyä riveihin tammikuussa 2001 oli Kitkeristä tullut kymmenhenkinen. Samoihin aikoihin yhtye alkoi treenata säännöllisemmin ja uusia kappaleita syntyi rivakammin.

Maaliskuussa 2001 Kitkerät Neitsyet sai yllättävää huomiota, kun presidentti Tarja Halonen pistäytyi kuuntelemaan yhtyeen laulua naistenpäivän tapahtumassa Esplanadin puistossa. Muuten tuolloin täysin tuntematon yhtye pääsi presidentin siivellä illan uutislähetyksiin ja aamun lehtiin. Naistenpäivän keikan ansiosta Feministirock-kappaleen sanat jopa painettiin Paavo Haavikon toimittamaan Halosen ensimmäisestä presidenttivuodesta kertovaan kirjaan. ”Jos nainen ei saa kunnon panoa, hän voi alkaa kiinnostua yhteiskunnasta” -julkilausuma on siis saanut korkean tahon kannatusta.

Vuoden 2001 aikana valmistuivat kappaleet Setä, tee minusta tähti, Kiltti tyttö, Sunnuntailaulu, Nollien nolla ja Maailma on huono. Keikoista mainittakoon erikseen Tavastian Pro Koskenkorva -bileet helmikuussa, Naisten kaupunki -festivaalit Helsingissä toukokuussa ja Nainen ja musiikki -festivaalit Porissa syyskuussa. Porin keikka on jäänyt yhtyeen mieleen: esiintymispaikkana oli Punainen kukko, hyvin perinteinen tanssiravintola. Asiakkaat olivat varautuneet täysin eri genren orkesteriin. Muutama kuulija tiesi mitä odottaa, mutta suurin osa näytti hyvin vaivaantuneelta, jopa tuskaiselta. Heti viimeisen soinnun rauettua kajahti kaiuttimista konventionaalisempi lavatanssimusiikki ja tunnelma vapautui.
Kitkerät esiintyi myös Voima-lehden 5-vuotisjuhlilla Tavastia-klubilla lokakuussa.

Kitkerät esiintyivät vuoden 2001 aikana myös teatteriravintola Kahdessa kanassa, jossa yhtye onkin sen jälkeen keikkaillut säännöllisesti useamman kerran vuodessa. Toinen vastaava ”yhteistyökumppanuus” syntyi ravintola Herneen ja nauriin kanssa.

Vuoden 2002 satoa olivat biisit Tapaamisia ja Tango pecunia, joka esitettiin ensimmäisen kerran ydinvoiman vastaisissa bileissä VR:n makasiineilla. Yhtyettä huolestutti hieman etukäteen, sillä kuulijakunta koostui pelkästään kappaleen parjaamista viiteryhmistä. Pelko kuitenkin osoittautui turhaksi. Kitkerät esiintyi myös mm. teatteriravintola Kahdessa kanassa toukokuussa, Valkeakosken työväen musiikkijuhlilla heinäkuussa ja Helsingin Art Goes Kapakka -festivaalien yhteydessä ravintola Sea Horsessa elokuussa.

Kitkerät sai vuonna 2002 kunnian olla mukana Animalian ”Kuuluisassa kasviskeittokirjassa” omalla reseptillään ”Kitkeräin keltainen kookoskeitto”.

Sivun alkuun.


Musiikkivideo herätti laajemman yleisön kiinnostuksen

Syksyllä 2002 Levyraadin silloinen tuottaja Katja Ståhl otti yhteyttä Kitkeriin ja pyysi musiikkivideota arvosteltavaksi ohjelmaan. Yhtyeellä ei ollut musiikkivideota, joten sellainen tehtiin Hei poika -nimisen demobiisin pohjalta. Videon ohjaajaksi yhtye sai palkitun musiikkivideo-ohjaajan Pete Veijalaisen.

Video kuvattiin Mediakeskus Lumeen studiolla marraskuun lopulla ja valmistui parahiksi ensiesitykseensä Levyraati-ohjelmassa tammikuussa 2003. Yhtyeen kannalta ajoitus oli promootioteknisesti nurinkurinen mutta onnekas; omakustannelevyn äänitykset olivat tuolloin juuri käynnissä. Video voitti Levyraadin, jonka jälkeen Kitkerät Neitsyet sai laajempaa kiinnostusta; voitto poiki yhtyeelle myös levytyssopimuksen tamperelaiselta Rockadillo-yhtiöltä. Videon ansiokkaan lavastuksen teki yhtyeen pianisti Antti Mattila, joka on siviiliammatiltaan lavastaja. Hei poika -musiikkivideo on bonusraitana yhtyeen esikoisalbumilla Paras pysyä kotona. Kuvia musiikkivideosta.

Sivun alkuun.


2003: Paras pysyä kotona

Itse levyntekoprosessia hallitsi köyhäilevyys ja monipolvisuus. Yhtye oli kaavaillut omakustannelevyn tekoa jo pitkään, ja projekti oli tarkoitus saada alulle syksyn 2002 aikana. Hieman yllättäen eteen tullut musiikkivideoprojekti siirsi äänitykset vuodenvaihteeseen. Soittopohjat äänitettiin Jack and the Daniels -yhtyeen harjoituskämpällä, laulut ja soitinsoolot eri puolilla Helsinkiä vuokratuissa ja lainatuissa kellaritiloissa. Tekniikkapuolen hoiti levyn äänittäjäksi ja tuottajaksi palkattu Miikka Huttunen liikkuvan kalustonsa kanssa. Miikka auttoi myös sovittamaan biisit levykelpoisiksi.

Levyraati-voiton tuoma huomio rohkaisi Kitkeriä lähestymään myös Rockadillo-levy-yhtiötä, jonka kanssa levy lopulta viimeisteltiin maaliskuun aikana. Kitkerien Neitsyiden Paras pysyä kotona -albumin levynjulkaisukeikka oli Tavastia-klubilla 8.4.2003.

Sivun alkuun.


Keikkavuosi 2003

Vuosi 2003 oli Kitkerille verrattain kiireinen. Yhtye keikkaili säännöllisesti myös levynteon aikana. Kevättalven tapahtumista mainittakoon helmikuun sodanvastaisen suurmielenosoituksen iltabileet VR:n makasiineilla sekä Telvis-gaala Aleksanterin teatterissa.

Gaalaan Kitkerät oli kutsuttu hämmentämään vieraita kappaleella Setä, tee minusta tähti – yleisönä näet oli suuri joukko aitoja ja oikeita Setiä; tuotantoportaan tärkeimpiä nimiä sekä tv-tähtien kerma. Laulun vastaanotto jakautui täysin kahtia – osa vieraista oli täysin tyrmistyneitä, suuri osa ei tiennyt mitä ajatella. Jotkut katselivat ympärilleen nähdäkseen nauroivatko vieruskaverit. Toiset kuitenkin ymmärsivät biisin ironian. Yhtye oli tyytyväinen: Setä-kappaleen pointti tuntui ikään kuin kiteytyvän, kun sen esitti yleisölle, jonka joukossa saattoi hyvinkin piillä Setä.

Maaliskuussa bändin tytöt vierailivat MTV3:n Vaarallinen risteys -keskusteluohjelmassa ja lauloivat Feministirockin – ainoa yhtyeen historian playbackesiintyminen, muuten. Naistenpäivänä Kitkerät Neitsyet piti oman konsertin teatteriravintola Kahdessa kanassa ja vieraili eduskuntavaalien naisehdokkaiden pippaloissa High light caféssa.

Vappuna 2003 Kitkerät juhli syntymäpäiviään esiintymällä Hakaniemen torilla työväen vappujuhlassa.
Toukokuussa yhtye keikkaili myös totuttuun tapaan Herneessä ja nauriissa sekä Kahdessa kanassa. Kesän tärkeimpiin keikkoihin kuuluivat vierailut Helsingin Maailma kylässä -festivaaleilla, Turun Down By the Laiturissa sekä Valkeakosken työväen musiikkitapahtumassa.

Syksyn aikana yhtye esiintyi mm. Kahdessa kanassa, Herneessä ja nauriissa, Pro-tukipisteen järjestämässä Prock! -hyväntekeväisyyskonsertissa sekä Hämäläis-osakunnan 350-vuotisjuhlissa, molemmat Helsingin Tavastia-klubilla.

Yhtye on vuosien varrella esiintynyt julkisten keikkojen lisäksi mitä ihmeellisimmissä yksityistilaisuuksissa. Toisinaan juhlanjärjestäjät eivät ole tienneet mitä ovat tilanneet – joskus taas yhtyeen outo sarkasmi on saanut ymmärrystä yllättävältäkin taholta. Yksi tällaisista keikkatarjouksista tuli juuri virkaansa valitulta sisäministeriön kansliapäällikkö Viljaselta. Hän pyysi Kitkeriä laulamaan sekä läksiäisiinsä väestörekisterikeskuksella että virkaanastujaisiinsa sisäministeriössä, ja evästi yhtyettä valitsemaan biisilistalleen kaikkein provosoivimmat kappaleensa. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minerva Krohn puolestaan tilasi Kitkerät kaupunginhallituksen pikkujouluun.

Yhtyeen mielestä tämän kaltaiset juhlat ovat erittäin herkullisia tilaisuuksia nostaa ”kissa pöydälle”. Jokainen laulajattarista on tosin tunnustanut arponeensa hetken Tango pecunian heil-tervehdyskoreografian kohdalla: tuntuisi niin kovin kiusalliselta tehdä se liian aikaisin, väärässä paikassa – ja yksin. Varsinkin, kun kappaleen sanat eivät välttämättä kaikkien kuulijoiden kohdalla poliittisissa ympyröissä osukaan niin kauas…

Kitkerät on myös saanut kunnian olla mukana kirjassa ”Rockin korkeat korot”, joka on Heinäsirkan toimittama historiikki suomalaisista naisrokkareista.

Sivun alkuun.


Keikkavuosi 2004

Heti vuoden 2004 alussa kitkerään rivistöön tuli väliaikainen muutos: Eve lähti töihin Espanjaan puoleksi vuodeksi ja häntä tuuraamaan tuli Hanna-Reetta Koivisto eli Hannis.

Kitkerien vuosi alkoi mieluisasti: esiinnyimme naisrockin vaikuttajia listaavassa Rockin korkeat korot -kirjan julkistamiskonsertissa Tavastia-klubilla. Keikka oli Hanniksen ensimmäinen Kitkerien riveissä.

Tästä alkoi Kitkerien tiivis keikkakevät. Kevään tärkeimpiin ja letkeimpiin esiintymisiin kuului ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämä hyväntekeväisyyskonsertti ”Amnesty-klubi” Tampereen YO-talolla. Kitaristi-Markus pääsi auttamaan Kitkeriä ennen esiintyneen Haarakiila-punkbändin tyttöjä vahvistimen puutteessa. Kitkerien mielestä Tampereella onkin aina kiva käydä soittamassa. Kitkerät Neitsyet esiintyivät niin ikään Naisjärjestöjen keskusliiton Naisten laiva -tapahtumassa Silja Operalla. Kokemus oli erilainen: laivassa ei ollut bändien omien poikien ja henkilökunnan lisäksi muita miehiä kuin Marco Bjurström. Lisäksi järjestäjä oli tilannut yhtyeeltä myös tanssimusiikkia, joka oli uusi aluevaltaus bändin pojilta.

Huhtikuun lopulla Kitkerät lähtivät bändin historian ensimmäiselle kiertueelle. Vapunaattona yhtye esiintyi Rovaniemen ravintola Tivolissa ja vapunpäivänä Jyväskylän Lutakossa. Seuraavana viikonloppuna yhtye vieraili myös Joensuun Teatteriravintolassa. Kiertueen aikana Wallun pakussa vallitsi villi tunnelma, jota ei haitannut edes auton hajoaminen Miehikkälän risteyksessä.

Europarlamenttivaalien alla Kitkerät Neitsyet kutsuttiin esiintymään sekä Vihreiden että Vasemmistoliiton vaaliehdokkaiden tilaisuuksiin. Jostakin syystä vastaavia kutsuja ei tullut muiden puolueiden taholta.

Kesän alussa yhtye konsertoi perinteiseen tapaan Käpylän kyläjuhlilla Helsingissä. Even palattua Espanjasta takaisin laulajarivistöön Kitkerät esiintyi mm. helsinkiläisiä kulttuuritoimijoita esittelevässä "helsinkiläisiä.nyt"-tapahtumassa Joensuun kauppatorilla. Syksyllä yhtye vieraili Kauniaisten Työväen Akatemian Toveriliiton 80-vuotisjuhlassa sekä piti yhteiskeikan M.A. Nummisen kanssa Tavastia-klubilla.

Keikkailun ohessa yhtye keskittyi uusien kappaleiden tekemiseen ja harjoittelemiseen. Vapun, Herzun ja Antin ohella sävellystyötä tekivät tällä kertaa myös Markus ja Juha. Joulun alla yhtye virittyi joulutunnelmiin ja julkaisi Joulurauhaa -singlen. Äänitteen erityisen harras tunnelma luotiin yhtyeen linjasta poikkeavalla sovituksella: ensimmäistä kertaa Kitkerien levyllä olivat mukana myös jouset ja vasket. Kappale sai kantaesityksensä Nelosen 4pop-ohjelman päätösjaksossa. Samalla Kitkerät toimivat tämän nostalgisen päätösjakson konsertin housebändinä. Yhdessä Toni Wirtasen, Jani Wickholmin ja Sanin kanssa Kitkerät esittivät joululauluja.

Sivun alkuun.

Vuosi 2005: Todellisen menestyksen salaisuus

Vuoden 2005 tuottavuus oli kiitettävä. Päivänvalon näki niin yhtyeen kakkosalbumi Todellisen menestyksen salaisuus kuin suuri joukko uusia kansalaisia: Kitkerien yli pyyhki mieto perheenlisäysbuumi. Kahden vuoden sisään yhtyeellemme jäsenille syntyikin yhteensä kymmenen lasta, mikä lienee suomalaisen bändihistorian ennätys. Se, että peräti kolmella laulajista oli juuri äänitysten aikaan ”myyrä sylinterissä”, toikin toisen levyn tuotantoon toikin oman pikantin sivuvivahteensa. Nähtiin tragikoomisiakin tilanteita, kun ankarasta raskauspahoinvoinnista kärsinyt Vappu piti studiosessioissaan ennalta-arvaamattomia taukoja. Leenan laskettu aika puolestaan osui jo lähelle viimeistä studiopäivää: hänen osuuksiaan tallenneltiin kaiken varalta etukäteen Juhan foniäänitysten yhteydessä. Leena oli kuitenkin vielä yhtenä kappaleena loppuun saakka ja oli kykeneväinen laulamaan kuoro-osuudet muiden tyttöjen keralla, mitä nyt otti silloin tällöin pienet päivänokoset studion sohvalla nauhoitusten lomassa.

Todellisen menestyksen salaisuus on Kitkerien oman levy-yhtiön Bitter Recordsin tuottama. Ensilevy Paras pysyä kotona äänitettiin omakustanteena kellarioloissa – levy-yhtiö Rockadillo tuli mukaan vasta masterointivaiheessa. Toisen levyn tuotantoprosessi oli suunnitelmallisempi: biisit sovitettiin täysin valmiiksi etukäteen ja käytössämme oli studio kaikkine herkkuineen; myös jälkituotantovaiheeseen oli varattu riittävästi aikaa. Pohjien äänitys alkoi jo kesäkuussa, sillä vanha rumpalipoikamme Tuomas oli lähdössä asumaan Ranskan kautta rapakon taakse, ja levyn vanhemmat kappaleet oli sovitettu alusta saakka hänen kanssaan. Uusimmissa biiseissä (Työn sankari, Uskollisesti sinun, Tänään ja Päden) soitti luonnollisesti yhtyeen nykyinen rumpali Antti Martikainen.

Äänitykset, miksaus ja masterointi saatiin päätökseen syyskuussa ja levy ilmestyi 19. lokakuuta. Levynjulkaisukeikka oli Tavastia-klubilla 26. lokakuuta.

Muutamaa pistokeikkaa lukuun ottamatta vuosi omistettiin levybiisien sovitukselle ja äänityksille. Keväällä Kitkerät esiintyivät mm. Umo Jazz Clubilla Helsingissä. Kesäkuussa yhtye kutsuttiin esiintymään Tampereen Sävelen päätöskaronkkaan Tullikamarille ja elokuussa konsertoimaan Tampereen Teatterikesään. Marraskuussa Kitkerät soitti Kulttuuriyhdistys Symmetricin järjestämässä Suomen Live Aid – Köyhät ylös -konsertissa Helsingin Kulttuuritalolla ja joulun alla Turun S-Osiksella Reilun kaupan Pieni -tapahtumassa.

Sivun alkuun.

Vuosi 2006: äitiyslomia ja pistokeikkoja

Vuosi 2006 meni rauhallisissa tunnelmissa laulajattarien limittäisten äitiyslomien merkeissä. Lyhty ry:n hyväntekeväisyyskeikalla Tavastialla laulajattarista kykeni lauteille vain kolme: sekä Vappu että Ruttu olivat telakalla. Hämäläis-Osakunnan bändikämppää ylläpitävä Pop-Klubben piti yhteiskeikan Semifinaalissa toukokuussa. Kesän avasi briljantti kunniatehtävä: Kitkerät oli avajaisesiintyjänä Helsingin kaupunginmuseon Kunnon kansalainen -näyttelyssä Hakasalmen huvilalla. Kesän aikana yhtye soitti Valkeakosken työväen musiikkitapahtumassa ja Faces-festivaaleilla sekä Seta-illassa Tampereen pakkahuoneen klubilla. Lokakuussa Kitkerät vieraili Suomen Live Aid – köyhien hyväksi -konsertissa Kulttuuriareena Gloriassa. Muutoin uusien biisien hiominen keikkakuntoon piti harvakseltaan treenailevan bändin mukiinmenevästi työllistettynä.

Sivun alkuun.

Vuosi 2007: kaksi muuttoa

Vuosi 2007 toi mukanaan kaksi muuttoa: yhtye joutui muuttamaan pitkäaikaiselta pääkallonpaikaltaan Hämäläis-osakunnan kellarista väliaikaismajoitukseen Iso-Roban bänditalliin, kunnes muutaman kuukauden päästä avautui mahdollisuus taivasosaan viehkosta treenikämpästä Herttoniemen teollisuusalueen lempeissä maisemissa. Bändi keikkaili verkkaiseen mutta tasaiseen tahtiin. Naistenpäivän aamuna Kitkerät käväisi laulamassa tilastokeskuksen naisille ja sai lahjaksi tukun tilastoja, joihin yhtye heti hurmioituneena tutustui keikkamatkalla Hämeenlinnan Palokunnantalolle vihreiden naistenpäivätilaisuuteen. Keväällä bändi esiintyi mm. ravintola DTM:n Hehku-klubilla. Loppukesän ehdottomia helmiä oli Helsingin Taiteiden yössä mahtavan, tuhatpäisen yleisön kerännyt konsertti Helsingin kaupunginmuseon Kunnon kansalainen -näyttelyn yhteydessä Hakasalmen huvilan puistossa. Marraskuussa yhtyeen kunniatehtävänä oli esiintyä naisten äänioikeuden satavuotisjuhlanäyttelyn avajaisissa Tampereen Vapriikissa. Loppuvuodesta Kitkerät kutsuttiin esiintymään mm. legendaariselle Tusovka-klubille Helsingin Kuudennella linjalla.

Sivun alkuun.

Vuosi 2008: kymmenvuotisjuhla

Kevään 2008 kohokohta oli tietenkin Tampereen Yo-talon vapunpäivän keikka: tuolloin tuli kuluneeksi tasan 10 vuotta Kitkerien ensimmäisestä julkisesta keikasta (sama paikka, sama aika 1998)! Yhtye esiintyi myös mm. Koiton laulun naistenpäiväbileissä Ravintola Kaisaniemessä sekä Amnesty Internationalin Peking 2008 -illassa Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla toukokuussa. Niin ikään kymmenen vuoden takaista keikkakalenteria mukaillen yhtye soitti jälleen Vanhan ylioppilastalon Vastavirta-festivaaleilla elokuun lopussa.

Loppuvuosi 2008 toi mukanaan jälleen lisää rintaperillisiä ja väliaikaisesti harventuvia laulajarivistöjä. Äitiyslomailijoita paikkaamaan liittyi kitkerämiehistöön monipuolinen taiteilija, iki-ihana Paula Susitaival. Syksyn päätapahtuma oli epäilemättä ikimuistoinen 26. lokakuuta järjestetty Kulttuuritalon 50-vuotisjuhlasarjaan kuuluva Aatosta, eetosta, paatosta ja parodiaa -konsertti. Illan pääesiintyjinä olivat Koiton laulu sekä Kitkerät – osin yhdistetyinkin voimin (!) ja vierailijoina mm. Olavi Uusivirta, Sinikka Sokka ja Varaque.

Sivun alkuun.

Vuosi 2009: lisää uusia biisejä ja kansalaisia

Luovan kapasiteetin fokusoiminen nuorisotoimintaan kiristyi yhä vuosien 2009 ja 2010 kuluessa, kun yhä useampi uusi veronmaksaja näki päivänvalon. Keikkakalenteria pilkkoivat siis edelleen vanhempainlomat, mutta yhtye treenasi edelleen lähes joka sunnuntai: horisontissa alkoi siintää kolmannen levyn äänitysaikataulu. Hiljaa hyvä tulee, totesivat yhtyeen jäsenet; vauvat ovat vauvoja vain vauva-ajan, mutta Kitkerät kitkeriä koko elämän.

Kitkerien musiikki sai yhä lisää sävyjä: treeneissä saattoi kuulla kaikuja rillumarei-perinteestä, psykedeelistä humppaa, sofistikoituneita lattari-slovareita, herkkää laulelmamusiikkia, 70-luvun discoa tai kuumottavaa popeda-suomirokkia. Sovituksiin ammennettiin siis edelleenkin mausteita hilpeän ennakkoluulottomasti musiikinlajien koko kirjosta – jopa dollyparton-kantria, Van Halen -vaikutteita ja space-age-sci-fi-äänimaailmoja testailtiin. Tekstit pysyivät edelleen monijakoisina: kappaleet operoivat toisaalta yksityisen kokemuksen, toisaalta karnevalistisen satiirin ja kiperän poliittisen ironian piireissä.

Vuoden 2009 keikoista nostettakoon esiin debyytti Oulun legendaarisella 45-klubilla elokuussa, missä Kitkerät oli Vihreän Kulttuuripäivän iltajuhlien pääesiintyjänä. Yhtyeen kokoonpanoon tuli muutos: Kitkerien laulajarivistöstä tuli jälleen nelihenkinen Annan siirryttyä toisiin tehtäviin.

Sivun alkuun.

Vuosi 2010

Alkuvuoden 2010 kohokohta oli ilman muuta Kitkerien naistenpäiväkonsertti kulttuurikeskus Stoassa. Tilaisuus oli lisäpaikkoja myöten loppuunmyyty: parempaa yleisöä ei olisi voinut toivoa, tunnelma oli unohtumaton. Vuoden 2010 kalenterissa iso merkintä oli myös toukokuisena sunnuntaina 23.5., kun Kitkerät esiintyi Käpylän kyläjuhlilla. Yhtye osallistui Akseli Toivosen kentän ihastuttavaan tapahtumaan jo neljännen kerran. Elokuussa Kitkerät palasi pitkän tauon jälkeen Turkuun, pääesiintyjäksi Urbaani kesäloma -kaupunkifestivaalien päätösklubille, legendaariseen Kirjakahvilaan. Yhtyeellä oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus laulaa Joulurauhaa-kappale sille otollisimmassa paikassa, virallisen joulurauhanjulistusparvekkeen välittömässä läheisyydessä.

Kesän 2010 ehdottomasti ikävin kuuluminen oli liikenneonnettomuus, johon rumpali Martikainen joutui: auto ajoi hänen jalkansa ylitse. Kuntoutuminen kesti yli puoli vuotta. Onnettomuus vaikutti luonnollisesti myös keikka- ja levyaikatauluihin. Vararumpaliksi suostunut Tuomas Pekkalakin ehti jo kertaalleen loukata jalkansa juuri ennen Kirjakahvilaa, mutta tervehtyi onneksi sittenkin riittävästi ja soitti lopulta loistavan keikan Turun himmenevässä illassa.

Syksyllä yhtye esiintyi vielä Tavastian Rokin korkeat korot 2010 -konsertissa ennen vetäytymistään keikkatauolle.

Sivun alkuun.

Vuosi 2011: jälleen levytysstudiossa!

Kevät 2011 pyhitettiin levybiisien viimeistelyyn, ja yhtyeen uuden levyn äänitykset päästiin viimeinkin aloittamaan toukokuussa 2011! Kitkerien kolmas pitkäsoitto En vielä tahtoisi nöyrtyä ilmestyy tämänhetkisten suunnitelmien mukaan tammikuussa 2012.

Sivun alkuun.