Kitkerä alkutaival
Kitkerät Neitsyet -yhtye syntyi laskutavasta riippuen syksyllä 1996
tai keväällä 1997. Neljän naisen ja neljän
miehen harrastuspohjaisesta cover-loilottelusta sukeutui bändi,
kun koeluontoisesti yhteisvoimin tehdyt omat kappaleet saivat yleisöltä suosiota.
Yhtyeen ensimmäinen virallinen keikka oli Tampereen YO-talolla
vapunpäivänä 1998. Tuolloin Kitkerien ohjelmistossa
oli vasta neljä omaa kappaletta: mukana olivat aivoriihessä syntyneet
biisit Humppa fatale ja Kitkerät Neitsyet sekä uunituoreet
Välikauden nainen ja Kaksio. Keikkaan saatiin lisää pituutta
työläismusiikki- ja lattaricovereilla.
Ennen Tampereen keikkaa Kitkerät Neitsyet oli esiintynyt koti-
ja opiskelijabileissä Helsingissä. Originaalikokoonpanossa
olivat nykyisistä jäsenistä mukana basisti Kai Herdin,
saksofonisti Juha Nurmi ja kitaristi Markus Vaalgamaa sekä laulajat
Eveliina Allonen, Leena Helle ja Vappu Rossi. Heidän lisäkseen
yhtyeeseen kuuluivat perkussionisti Perza Palomäki sekä laulaja
Katariina Holma.
Alusta saakka yhtyeen linjana on ollut ulkomusiikillisien seikkojen
korostaminen (rososaundisena amatööriyhtyeenä se olikin
viisasta.) Laulajien ”kitkeräunivormu”, eli pikkumusta,
tummanpunainen rusetti kaulassa ja sama väri huulissa, oli mukana
jo ensimmäisillä keikoilla. Niin ikään koreografiat
olivat alusta saakka lavaesiintymisen olennainen osa.
Poikien pukeutumiskoodina oli – ja on – musta tai mustavalkea, siisti
tai siistihkö asu.
Yhtye oli ensimmäiset vuodet kokonaisuudessaan akustinen. Akustista
tunnelmaa korosti se, että pojat soittivat istualtaan. Kitkerät
laulajattaret tekivät myös muutamia a cappella -keikkoja,
esimerkiksi kesäkuussa 1998, kun naiset mainostivat yhtyeen
keikkaa Vanhan ylioppilastalon Vastavirta-festivaaleilla MTV3:n Huomenta
Suomi -aamuohjelmassa. Lähetys oli tuolloin siirretty ”kesäisesti” ulkoilmastudioon,
metsänreunan huvimajaan. Ilma oli kylmä ja kalsea eivätkä pikkumustat
edustaneet sään mukaista asustusta.
Kesällä 1998 yhtye esiintyi myös Kallio kukkii -festivaaleilla
Helsingissä.
Sivun alkuun.
1999–2000: harrastustoimintaa ja uusia muusikoita
Alkuvuosina tyttöjen säestäjänä toimi
toisinaan vain pianisti Antti Mattila, joka tuolloin ei ollut vielä mukana
itse bändissä. Antti tuli hätiin, jos keikkapaikka
oli liian pieni neljälle soittajalle.
Antti oli myös säveltänyt Kitkerille Miehet eivät
pidä helpoista naisista -kappaleen jo ennen kuin hän liittyi
yhtyeen vakinaiseksi jäseneksi vuonna 1999.
Vuoden 1998 syksyllä Eve lähti vaihto-opiskelijaksi Ranskaan,
jolloin tyttöjen harventuneen rivin paikkasi Karoliina Nivari
(nyk. Malmelin). Kitkerät keikkailivat tuolloin harvaa mutta
tasaista tahtia. Erityisesti pikkujoulukeikat työllistivät
bändiä. Usein tytöt olivat liikkeellä pelkästään
pianisti-Antin kanssa – ja joskus kävi jopa niin, että
juhlapaikalla ei järjestäjien vakuutteluista huolimatta
ollutkaan pianoa; laulua täytyi säestää banaalilla
nasaaliäänisellä Hammondilla. Ulkomusiikilliset seikat
sekä sanoitukset olivat noina hetkinä tosiaankin yhtyeen
elämänlanka.
Keikoista kannattanee mainita erikseen marraskuinen vierailu MTV3:n
Uuden vuosituhannen tekijät -ohjelmassa, joka oli suora
lähetys Ravintola Lasipalatsista. Karoliinan äänihuulet
olivat tulehtuneet ja lääkäri oli asettanut hänet
ehdottomaan laulukieltoon. Koska yhtyeen hulppeat koreografiat vaativat
neljän tytön paikallaoloa, elehti Liina gestuksensa mykkänä,
mikrofoni kiinni. Altot koettivat piipitellen paikata Liinan sopraanoäänet.
Yhtyeen naiset luonnehtivat omaa näkemystään laulusaundista
ilmaisulla ”pikkuoravat”.
Joulukuussa 1998 Kitkerät Neitsyet teki ensimmäisen demoäänitteensä,
jonka teknisestä toteutuksesta vastasi yhtyeen tuolloinen hovimiksaaja
Jatte Riikonen. Demoon väkerrettiin kannet ja sitä kopioitiin
itselle ja muutamille kavereille; sitä ei kuitenkaan lähetetty
promootiotarkoituksessa mihinkään, joten demonteon hyöty
jäi lähinnä hyvän mielen asteelle. Demonkannet.
Hartolan naistenviikon julkaisu pyysi Kitkeriä kansikuvatytöiksi
1999. Laulajista otettiin tarkoitusta varten kuvia, joita käytettiin
myös yhtyeen pressikuvina. Pressikuvat vanhenivat jo samana
kesänä, kun Eve palasi Ranskasta ja Kata siirtyi muihin
tehtäviin. Itse keikka oli Hartolan Linna-hotellissa 17.7.1999. Säestyksen
joutui hoitamaan yksin Antti ja miksaajana toimi Herzu, koska yhtyeellä ei
ollut varaa palkata miksaajaa eikä matkustaa kokonaisuudessaan.
Vuoden 1999 aikana bändi esiintyi myös mm. Käpylän
kyläjuhlilla sekä Naisten kaupunki - ja Maailma kylässä -festivaaleilla.
Helsingin Taiteiden Yössä bändi vieraili teatteri
Raivoisien Ruusujen näyttämöllä sekä Naisasialiitto
Unionilla.
Vuoden 2000 mainittavia tapahtumia olivat mm. toukokuiset keikat
Käpylän kyläjuhlilla, Kurkimäen kyläjuhlilla
sekä Kontulan Aistimatka-taidetapahtumassa. Kontulan ja Kurkimäen
keikat ovat jääneet yhtyen historian oudoimpien joukkoon.
Kurkimäessä Kitkerät Neitsyet saivat kunnian toimia
armoitetun taiteilija Eino Grönin lämppärinä.
Paikalle kerääntynyt yleisö ei siis koostunut Kitkerien
tavallisimmasta kuulijakunnasta. Ilokseen yhtye sai silti erittäin
lämpimän vastaanoton: Gröniä katsomaan tulleet
mummelit hyväksyivät myös lämmittelijäyhtyeen
näkövinkkelit.
Kontulassa sää oli jäätävä ja keikkapaikka
itsessään eksoottinen: esiintymislavana toimi Kontulan
metroaseman pommisuojan katto. Pikkumustat saivat jäädä laukkuihin,
pohjoisesta puhaltava tuuli hyväili lavalle nousevaa uskalikkoa
sietämättömästi. Vastaanotto ei ollut kylmä muttei
lämminkään – Kitkerien settiä seurasi vain yksi
festaritunnelmaan uppotunut kuulija, jonka poliisi poisti paikalta
esityksen puolivälissä.
Karoliina jatkoi Kitkerien riveissä vuoden 2000 kevääseen
saakka, jolloin yhtyeeseen tuli mukaan puolestaan Anna Asunta (nyk.
Välimäki). Joulun jälkeen mukaan tuli vielä yksi
laulaja, Ruth Pilhjerta.
Vuoden 2000 aikana myös perkussionisti Perza irtaantui joukosta
ja hänen paikalleen tuli rumpali Tuomas Pekkala. Rumpujen
mukaantulon myötä koko yhtyeen saundi muuttui pop-rock-painotteisemmaksi.
Perza ja Karoliina ehtivät olla mukana vielä maaliskuussa
2000, kun yhtye esitti uuden Feministirock -kappaleensa Stillerin
showssa neloskanavalla. Vuosien 1999–2000 aikana syntyivät myös kappaleet
Hei poika, Sinuahan minä vain rakastan ja Pelataanko Yatzia.
Sivun
alkuun.
2001–2002
Ruth Pilhjertan liityttyä riveihin tammikuussa 2001 oli Kitkeristä tullut
kymmenhenkinen. Samoihin aikoihin yhtye alkoi treenata säännöllisemmin
ja uusia kappaleita syntyi rivakammin.
Maaliskuussa 2001 Kitkerät Neitsyet sai yllättävää huomiota,
kun presidentti Tarja Halonen pistäytyi kuuntelemaan yhtyeen
laulua naistenpäivän tapahtumassa Esplanadin puistossa.
Muuten tuolloin täysin tuntematon yhtye pääsi presidentin
siivellä illan uutislähetyksiin ja aamun lehtiin. Naistenpäivän
keikan ansiosta Feministirock-kappaleen sanat jopa painettiin Paavo
Haavikon toimittamaan Halosen ensimmäisestä presidenttivuodesta
kertovaan kirjaan. ”Jos nainen ei saa kunnon panoa, hän
voi alkaa kiinnostua yhteiskunnasta” -julkilausuma on
siis saanut korkean tahon kannatusta.
Vuoden 2001 aikana valmistuivat kappaleet Setä, tee minusta
tähti, Kiltti tyttö, Sunnuntailaulu, Nollien nolla ja Maailma
on huono. Keikoista mainittakoon erikseen Tavastian Pro Koskenkorva
-bileet helmikuussa, Naisten kaupunki -festivaalit Helsingissä toukokuussa
ja Nainen ja musiikki -festivaalit Porissa syyskuussa.
Porin keikka on jäänyt yhtyeen mieleen: esiintymispaikkana
oli Punainen kukko, hyvin perinteinen tanssiravintola. Asiakkaat
olivat varautuneet täysin eri genren orkesteriin. Muutama kuulija
tiesi mitä odottaa, mutta suurin osa näytti hyvin vaivaantuneelta,
jopa tuskaiselta. Heti viimeisen soinnun rauettua kajahti kaiuttimista
konventionaalisempi lavatanssimusiikki ja tunnelma vapautui.
Kitkerät esiintyi myös Voima-lehden
5-vuotisjuhlilla Tavastia-klubilla
lokakuussa.
Kitkerät esiintyivät vuoden 2001 aikana myös teatteriravintola
Kahdessa kanassa, jossa yhtye onkin sen jälkeen keikkaillut
säännöllisesti useamman kerran vuodessa. Toinen vastaava ”yhteistyökumppanuus” syntyi
ravintola Herneen ja nauriin kanssa.
Vuoden 2002 satoa olivat biisit Tapaamisia ja Tango pecunia, joka
esitettiin ensimmäisen kerran ydinvoiman vastaisissa bileissä VR:n
makasiineilla. Yhtyettä huolestutti hieman etukäteen, sillä kuulijakunta
koostui pelkästään kappaleen parjaamista viiteryhmistä.
Pelko kuitenkin osoittautui turhaksi.
Kitkerät esiintyi myös mm. teatteriravintola Kahdessa kanassa
toukokuussa, Valkeakosken työväen musiikkijuhlilla heinäkuussa
ja Helsingin Art Goes Kapakka -festivaalien yhteydessä ravintola
Sea Horsessa elokuussa.
Kitkerät sai vuonna 2002 kunnian olla mukana Animalian ”Kuuluisassa
kasviskeittokirjassa” omalla reseptillään ”Kitkeräin
keltainen kookoskeitto”.
Sivun alkuun.
Musiikkivideo herätti laajemman yleisön kiinnostuksen
Syksyllä 2002 Levyraadin silloinen tuottaja Katja Ståhl
otti yhteyttä Kitkeriin ja pyysi musiikkivideota arvosteltavaksi
ohjelmaan. Yhtyeellä ei ollut musiikkivideota, joten sellainen
tehtiin Hei poika -nimisen demobiisin pohjalta.
Videon ohjaajaksi yhtye sai palkitun musiikkivideo-ohjaajan Pete
Veijalaisen.
Video kuvattiin Mediakeskus Lumeen studiolla marraskuun lopulla ja
valmistui parahiksi ensiesitykseensä Levyraati-ohjelmassa tammikuussa
2003. Yhtyeen kannalta ajoitus oli promootioteknisesti nurinkurinen
mutta onnekas; omakustannelevyn äänitykset olivat tuolloin
juuri käynnissä. Video voitti Levyraadin, jonka jälkeen
Kitkerät Neitsyet sai laajempaa kiinnostusta; voitto poiki yhtyeelle
myös levytyssopimuksen tamperelaiselta Rockadillo-yhtiöltä.
Videon ansiokkaan lavastuksen teki yhtyeen pianisti Antti Mattila,
joka on siviiliammatiltaan lavastaja. Hei poika -musiikkivideo on bonusraitana yhtyeen esikoisalbumilla
Paras pysyä kotona.
Kuvia musiikkivideosta.
Sivun alkuun.
2003: Paras pysyä kotona
Itse
levyntekoprosessia hallitsi köyhäilevyys ja monipolvisuus.
Yhtye oli kaavaillut omakustannelevyn tekoa jo pitkään,
ja projekti oli tarkoitus saada alulle syksyn 2002 aikana. Hieman
yllättäen eteen tullut musiikkivideoprojekti siirsi äänitykset
vuodenvaihteeseen. Soittopohjat äänitettiin Jack and the
Daniels -yhtyeen harjoituskämpällä, laulut ja soitinsoolot
eri puolilla Helsinkiä vuokratuissa ja lainatuissa kellaritiloissa.
Tekniikkapuolen hoiti levyn äänittäjäksi ja tuottajaksi
palkattu Miikka Huttunen liikkuvan kalustonsa kanssa. Miikka auttoi
myös sovittamaan biisit levykelpoisiksi.
Levyraati-voiton tuoma huomio rohkaisi Kitkeriä lähestymään
myös Rockadillo-levy-yhtiötä, jonka kanssa levy lopulta
viimeisteltiin maaliskuun aikana. Kitkerien Neitsyiden Paras pysyä kotona
-albumin levynjulkaisukeikka oli Tavastia-klubilla 8.4.2003.
Sivun
alkuun.
Keikkavuosi 2003
Vuosi 2003 oli Kitkerille verrattain kiireinen. Yhtye keikkaili
säännöllisesti myös levynteon aikana. Kevättalven
tapahtumista mainittakoon helmikuun sodanvastaisen suurmielenosoituksen
iltabileet VR:n makasiineilla sekä Telvis-gaala Aleksanterin
teatterissa.
Gaalaan Kitkerät oli kutsuttu hämmentämään
vieraita kappaleella Setä, tee minusta tähti – yleisönä näet
oli suuri joukko aitoja ja oikeita Setiä; tuotantoportaan tärkeimpiä nimiä sekä tv-tähtien
kerma. Laulun vastaanotto jakautui täysin kahtia – osa
vieraista oli täysin tyrmistyneitä, suuri osa ei tiennyt
mitä ajatella. Jotkut katselivat ympärilleen nähdäkseen
nauroivatko vieruskaverit. Toiset kuitenkin ymmärsivät
biisin ironian.
Yhtye oli tyytyväinen: Setä-kappaleen pointti tuntui ikään
kuin kiteytyvän, kun sen esitti yleisölle, jonka joukossa
saattoi hyvinkin piillä Setä.
Maaliskuussa bändin tytöt vierailivat MTV3:n Vaarallinen
risteys -keskusteluohjelmassa ja lauloivat Feministirockin – ainoa
yhtyeen historian playbackesiintyminen, muuten. Naistenpäivänä Kitkerät
Neitsyet piti oman konsertin teatteriravintola Kahdessa kanassa ja
vieraili eduskuntavaalien naisehdokkaiden pippaloissa High light
caféssa.
Vappuna 2003 Kitkerät juhli syntymäpäiviään
esiintymällä Hakaniemen torilla työväen vappujuhlassa.
Toukokuussa yhtye keikkaili myös totuttuun tapaan Herneessä ja
nauriissa sekä Kahdessa kanassa. Kesän tärkeimpiin
keikkoihin kuuluivat vierailut Helsingin Maailma kylässä -festivaaleilla,
Turun Down By the Laiturissa sekä Valkeakosken
työväen
musiikkitapahtumassa.
Syksyn aikana yhtye esiintyi mm. Kahdessa kanassa, Herneessä ja
nauriissa, Pro-tukipisteen järjestämässä Prock!
-hyväntekeväisyyskonsertissa sekä Hämäläis-osakunnan
350-vuotisjuhlissa, molemmat Helsingin Tavastia-klubilla.
Yhtye on vuosien varrella esiintynyt julkisten keikkojen lisäksi
mitä ihmeellisimmissä yksityistilaisuuksissa. Toisinaan
juhlanjärjestäjät eivät ole tienneet mitä ovat
tilanneet – joskus taas yhtyeen outo sarkasmi on saanut ymmärrystä yllättävältäkin
taholta. Yksi tällaisista keikkatarjouksista tuli juuri virkaansa
valitulta sisäministeriön kansliapäällikkö Viljaselta.
Hän pyysi Kitkeriä laulamaan sekä läksiäisiinsä väestörekisterikeskuksella
että virkaanastujaisiinsa sisäministeriössä,
ja evästi yhtyettä valitsemaan biisilistalleen kaikkein
provosoivimmat kappaleensa. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Minerva Krohn puolestaan tilasi Kitkerät kaupunginhallituksen
pikkujouluun.
Yhtyeen mielestä tämän kaltaiset juhlat ovat erittäin
herkullisia tilaisuuksia nostaa ”kissa pöydälle”.
Jokainen laulajattarista on tosin tunnustanut arponeensa hetken
Tango pecunian heil-tervehdyskoreografian kohdalla: tuntuisi niin
kovin
kiusalliselta tehdä se liian aikaisin, väärässä paikassa – ja
yksin. Varsinkin, kun kappaleen sanat eivät välttämättä kaikkien
kuulijoiden kohdalla poliittisissa ympyröissä osukaan
niin kauas…
Kitkerät on myös saanut kunnian olla mukana kirjassa
”Rockin korkeat korot”, joka on Heinäsirkan toimittama
historiikki suomalaisista naisrokkareista.
Sivun alkuun.
Keikkavuosi 2004
Heti vuoden 2004 alussa kitkerään rivistöön
tuli väliaikainen muutos: Eve lähti töihin Espanjaan
puoleksi vuodeksi ja häntä tuuraamaan tuli Hanna-Reetta
Koivisto eli Hannis.
Kitkerien vuosi alkoi mieluisasti: esiinnyimme naisrockin vaikuttajia
listaavassa Rockin korkeat korot -kirjan julkistamiskonsertissa
Tavastia-klubilla. Keikka oli Hanniksen ensimmäinen Kitkerien
riveissä.
Tästä alkoi Kitkerien tiivis keikkakevät. Kevään
tärkeimpiin ja letkeimpiin esiintymisiin kuului ihmisoikeusjärjestö
Amnesty Internationalin järjestämä hyväntekeväisyyskonsertti
”Amnesty-klubi” Tampereen YO-talolla. Kitaristi-Markus
pääsi auttamaan Kitkeriä ennen esiintyneen Haarakiila-punkbändin
tyttöjä vahvistimen puutteessa. Kitkerien mielestä
Tampereella onkin aina kiva käydä soittamassa. Kitkerät
Neitsyet esiintyivät niin ikään Naisjärjestöjen
keskusliiton Naisten laiva -tapahtumassa Silja Operalla. Kokemus
oli erilainen: laivassa ei ollut bändien omien poikien ja henkilökunnan
lisäksi muita miehiä kuin Marco Bjurström. Lisäksi
järjestäjä oli tilannut yhtyeeltä myös
tanssimusiikkia, joka oli uusi aluevaltaus bändin pojilta.
Huhtikuun lopulla Kitkerät lähtivät bändin
historian ensimmäiselle kiertueelle. Vapunaattona yhtye esiintyi
Rovaniemen ravintola Tivolissa ja vapunpäivänä Jyväskylän
Lutakossa. Seuraavana viikonloppuna yhtye vieraili myös Joensuun
Teatteriravintolassa. Kiertueen aikana Wallun pakussa vallitsi villi
tunnelma, jota ei haitannut edes auton hajoaminen Miehikkälän
risteyksessä.
Europarlamenttivaalien alla Kitkerät Neitsyet kutsuttiin esiintymään
sekä Vihreiden että Vasemmistoliiton vaaliehdokkaiden
tilaisuuksiin. Jostakin syystä vastaavia kutsuja ei tullut
muiden puolueiden taholta.
Kesän alussa yhtye konsertoi perinteiseen tapaan Käpylän kyläjuhlilla
Helsingissä. Even palattua Espanjasta takaisin laulajarivistöön
Kitkerät esiintyi mm. helsinkiläisiä kulttuuritoimijoita esittelevässä
"helsinkiläisiä.nyt"-tapahtumassa Joensuun kauppatorilla. Syksyllä
yhtye vieraili Kauniaisten Työväen Akatemian Toveriliiton
80-vuotisjuhlassa sekä piti yhteiskeikan M.A. Nummisen kanssa
Tavastia-klubilla.
Keikkailun ohessa yhtye keskittyi uusien kappaleiden tekemiseen
ja harjoittelemiseen. Vapun, Herzun ja Antin ohella sävellystyötä
tekivät tällä kertaa myös Markus ja Juha. Joulun
alla yhtye virittyi joulutunnelmiin ja julkaisi Joulurauhaa -singlen.
Äänitteen erityisen harras tunnelma luotiin yhtyeen linjasta
poikkeavalla sovituksella: ensimmäistä kertaa Kitkerien
levyllä olivat mukana myös jouset ja vasket. Kappale sai
kantaesityksensä Nelosen 4pop-ohjelman päätösjaksossa.
Samalla Kitkerät toimivat tämän nostalgisen päätösjakson
konsertin housebändinä. Yhdessä Toni Wirtasen, Jani
Wickholmin ja Sanin kanssa Kitkerät esittivät joululauluja.
Sivun alkuun.
Vuosi 2005: Todellisen menestyksen salaisuus
Vuoden 2005 tuottavuus oli kiitettävä. Päivänvalon näki niin yhtyeen kakkosalbumi Todellisen menestyksen salaisuus kuin suuri joukko uusia kansalaisia: Kitkerien yli pyyhki mieto perheenlisäysbuumi. Kahden vuoden sisään yhtyeellemme jäsenille syntyikin yhteensä kymmenen lasta, mikä lienee suomalaisen bändihistorian ennätys. Se, että peräti kolmella laulajista oli juuri äänitysten aikaan ”myyrä sylinterissä”, toikin toisen levyn tuotantoon toikin oman pikantin sivuvivahteensa. Nähtiin tragikoomisiakin tilanteita, kun ankarasta raskauspahoinvoinnista kärsinyt Vappu piti studiosessioissaan ennalta-arvaamattomia taukoja. Leenan laskettu aika puolestaan osui jo lähelle viimeistä studiopäivää: hänen osuuksiaan tallenneltiin kaiken varalta etukäteen Juhan foniäänitysten yhteydessä. Leena oli kuitenkin vielä yhtenä kappaleena loppuun saakka ja oli kykeneväinen laulamaan kuoro-osuudet muiden tyttöjen keralla, mitä nyt otti silloin tällöin pienet päivänokoset studion sohvalla nauhoitusten lomassa.
Todellisen menestyksen salaisuus on Kitkerien oman levy-yhtiön Bitter Recordsin tuottama. Ensilevy Paras pysyä kotona äänitettiin omakustanteena kellarioloissa – levy-yhtiö Rockadillo tuli mukaan vasta masterointivaiheessa. Toisen levyn tuotantoprosessi oli suunnitelmallisempi: biisit sovitettiin täysin valmiiksi etukäteen ja käytössämme oli studio kaikkine herkkuineen; myös jälkituotantovaiheeseen oli varattu riittävästi aikaa. Pohjien äänitys alkoi jo kesäkuussa, sillä vanha rumpalipoikamme Tuomas oli lähdössä asumaan Ranskan kautta rapakon taakse, ja levyn vanhemmat kappaleet oli sovitettu alusta saakka hänen kanssaan. Uusimmissa biiseissä (Työn sankari, Uskollisesti sinun, Tänään ja Päden) soitti luonnollisesti yhtyeen nykyinen rumpali Antti Martikainen.
Äänitykset, miksaus ja masterointi saatiin päätökseen syyskuussa ja levy ilmestyi 19. lokakuuta. Levynjulkaisukeikka oli Tavastia-klubilla 26. lokakuuta.
Muutamaa pistokeikkaa lukuun ottamatta vuosi omistettiin levybiisien sovitukselle ja äänityksille. Keväällä Kitkerät esiintyivät mm. Umo Jazz Clubilla Helsingissä. Kesäkuussa yhtye kutsuttiin esiintymään Tampereen Sävelen päätöskaronkkaan Tullikamarille ja elokuussa konsertoimaan Tampereen Teatterikesään. Marraskuussa Kitkerät soitti Kulttuuriyhdistys Symmetricin järjestämässä Suomen Live Aid – Köyhät ylös -konsertissa Helsingin Kulttuuritalolla ja joulun alla Turun S-Osiksella Reilun kaupan Pieni -tapahtumassa.
Sivun alkuun.
Vuosi 2006: äitiyslomia ja pistokeikkoja
Vuosi 2006 meni rauhallisissa tunnelmissa laulajattarien limittäisten äitiyslomien merkeissä. Lyhty ry:n hyväntekeväisyyskeikalla Tavastialla laulajattarista kykeni lauteille vain kolme: sekä Vappu että Ruttu olivat telakalla. Hämäläis-Osakunnan bändikämppää ylläpitävä Pop-Klubben piti yhteiskeikan Semifinaalissa toukokuussa. Kesän avasi briljantti kunniatehtävä: Kitkerät oli avajaisesiintyjänä Helsingin kaupunginmuseon Kunnon kansalainen -näyttelyssä Hakasalmen huvilalla. Kesän aikana yhtye soitti Valkeakosken työväen musiikkitapahtumassa ja Faces-festivaaleilla sekä Seta-illassa Tampereen pakkahuoneen klubilla. Lokakuussa Kitkerät vieraili Suomen Live Aid – köyhien hyväksi -konsertissa Kulttuuriareena Gloriassa. Muutoin uusien biisien hiominen keikkakuntoon piti harvakseltaan treenailevan bändin mukiinmenevästi työllistettynä.
Sivun alkuun.
Vuosi 2007: kaksi muuttoa
Vuosi 2007 toi mukanaan kaksi muuttoa: yhtye joutui muuttamaan pitkäaikaiselta pääkallonpaikaltaan Hämäläis-osakunnan kellarista väliaikaismajoitukseen Iso-Roban bänditalliin, kunnes muutaman kuukauden päästä avautui mahdollisuus taivasosaan viehkosta treenikämpästä Herttoniemen teollisuusalueen lempeissä maisemissa. Bändi keikkaili verkkaiseen mutta tasaiseen tahtiin. Naistenpäivän aamuna Kitkerät käväisi laulamassa tilastokeskuksen naisille ja sai lahjaksi tukun tilastoja, joihin yhtye heti hurmioituneena tutustui keikkamatkalla Hämeenlinnan Palokunnantalolle vihreiden naistenpäivätilaisuuteen. Keväällä bändi esiintyi mm. ravintola DTM:n Hehku-klubilla. Loppukesän ehdottomia helmiä oli Helsingin Taiteiden yössä mahtavan, tuhatpäisen yleisön kerännyt konsertti Helsingin kaupunginmuseon Kunnon kansalainen -näyttelyn yhteydessä Hakasalmen huvilan puistossa. Marraskuussa yhtyeen kunniatehtävänä oli esiintyä naisten äänioikeuden satavuotisjuhlanäyttelyn avajaisissa Tampereen Vapriikissa. Loppuvuodesta Kitkerät kutsuttiin esiintymään mm. legendaariselle Tusovka-klubille Helsingin Kuudennella linjalla.
Sivun alkuun.
Vuosi 2008: kymmenvuotisjuhlaKevään 2008 kohokohta oli tietenkin Tampereen Yo-talon vapunpäivän keikka: tuolloin tuli kuluneeksi tasan 10 vuotta Kitkerien ensimmäisestä julkisesta keikasta (sama paikka, sama aika 1998)! Yhtye esiintyi myös mm. Koiton laulun naistenpäiväbileissä Ravintola Kaisaniemessä sekä Amnesty Internationalin Peking 2008 -illassa Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla toukokuussa. Niin ikään kymmenen vuoden takaista keikkakalenteria mukaillen yhtye soitti jälleen Vanhan ylioppilastalon Vastavirta-festivaaleilla elokuun lopussa.
Loppuvuosi 2008 toi mukanaan jälleen lisää rintaperillisiä ja väliaikaisesti harventuvia laulajarivistöjä. Äitiyslomailijoita paikkaamaan liittyi kitkerämiehistöön monipuolinen taiteilija, iki-ihana Paula Susitaival. Syksyn päätapahtuma oli epäilemättä ikimuistoinen 26. lokakuuta järjestetty Kulttuuritalon 50-vuotisjuhlasarjaan kuuluva Aatosta, eetosta, paatosta ja parodiaa -konsertti. Illan pääesiintyjinä olivat Koiton laulu sekä Kitkerät – osin yhdistetyinkin voimin (!) ja vierailijoina mm. Olavi Uusivirta, Sinikka Sokka ja Varaque.
Sivun alkuun.
Vuosi 2009: lisää uusia biisejä ja kansalaisia
Luovan kapasiteetin fokusoiminen nuorisotoimintaan kiristyi yhä vuosien 2009 ja 2010 kuluessa, kun yhä useampi uusi veronmaksaja näki päivänvalon. Keikkakalenteria pilkkoivat siis edelleen vanhempainlomat, mutta yhtye treenasi edelleen lähes joka sunnuntai: horisontissa alkoi siintää kolmannen levyn äänitysaikataulu. Hiljaa hyvä tulee, totesivat yhtyeen jäsenet; vauvat ovat vauvoja vain vauva-ajan, mutta Kitkerät kitkeriä koko elämän.
Kitkerien musiikki sai yhä lisää sävyjä: treeneissä saattoi kuulla kaikuja rillumarei-perinteestä, psykedeelistä humppaa, sofistikoituneita lattari-slovareita, herkkää laulelmamusiikkia, 70-luvun discoa tai kuumottavaa popeda-suomirokkia. Sovituksiin ammennettiin siis edelleenkin mausteita hilpeän ennakkoluulottomasti musiikinlajien koko kirjosta – jopa dollyparton-kantria, Van Halen -vaikutteita ja space-age-sci-fi-äänimaailmoja testailtiin. Tekstit pysyivät edelleen monijakoisina: kappaleet operoivat toisaalta yksityisen kokemuksen, toisaalta karnevalistisen satiirin ja kiperän poliittisen ironian piireissä.
Vuoden 2009 keikoista nostettakoon esiin debyytti Oulun legendaarisella 45-klubilla elokuussa, missä Kitkerät oli Vihreän Kulttuuripäivän iltajuhlien pääesiintyjänä. Yhtyeen kokoonpanoon tuli muutos: Kitkerien laulajarivistöstä tuli jälleen nelihenkinen Annan siirryttyä toisiin tehtäviin.
Sivun alkuun.
Vuosi 2010
Alkuvuoden 2010 kohokohta oli ilman muuta Kitkerien naistenpäiväkonsertti kulttuurikeskus Stoassa. Tilaisuus oli lisäpaikkoja myöten loppuunmyyty: parempaa yleisöä ei olisi voinut toivoa, tunnelma oli unohtumaton. Vuoden 2010 kalenterissa iso merkintä oli myös toukokuisena sunnuntaina 23.5., kun Kitkerät esiintyi Käpylän kyläjuhlilla. Yhtye osallistui Akseli Toivosen kentän ihastuttavaan tapahtumaan jo neljännen kerran. Elokuussa Kitkerät palasi pitkän tauon jälkeen Turkuun, pääesiintyjäksi Urbaani kesäloma -kaupunkifestivaalien päätösklubille, legendaariseen Kirjakahvilaan. Yhtyeellä oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus laulaa Joulurauhaa-kappale sille otollisimmassa paikassa, virallisen joulurauhanjulistusparvekkeen välittömässä läheisyydessä.
Kesän 2010 ehdottomasti ikävin kuuluminen oli liikenneonnettomuus, johon rumpali Martikainen joutui: auto ajoi hänen jalkansa ylitse. Kuntoutuminen kesti yli puoli vuotta. Onnettomuus vaikutti luonnollisesti myös keikka- ja levyaikatauluihin. Vararumpaliksi suostunut Tuomas Pekkalakin ehti jo kertaalleen loukata jalkansa juuri ennen Kirjakahvilaa, mutta tervehtyi onneksi sittenkin riittävästi ja soitti lopulta loistavan keikan Turun himmenevässä illassa.
Syksyllä yhtye esiintyi vielä Tavastian Rokin korkeat korot 2010 -konsertissa ennen vetäytymistään keikkatauolle.
Sivun alkuun.
Vuosi 2011: jälleen levytysstudiossa!
Kevät 2011 pyhitettiin levybiisien viimeistelyyn, ja yhtyeen uuden levyn äänitykset päästiin viimeinkin aloittamaan toukokuussa 2011! Kitkerien kolmas pitkäsoitto En vielä tahtoisi nöyrtyä ilmestyy tämänhetkisten suunnitelmien mukaan tammikuussa 2012.
Sivun alkuun. |